Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2021.

Karhun kanssa painii lyön

Kuva
  No en nyt sentään ... mutta tämän Sibeliuksen säveltämän Aleksis Kiven Metsämiehen laulun - koulussa kauan sitten opitun - säkeistö tuli mieleen kun katselin maisemaa Kokemäen Tapiolanvainion kalliolla.  ' Metsän poika tahdon olla,   Sankar' jylhän kuusiston.   Tapiolan vainiolla   Karhun kanssa painii lyön,   Ja maailma unholaan jääköön.'  Tapiolanvainio Kokemäellä on Luonnonperintösäätiön Satakunnan kohde no 9 ja siellä kävin eilen. Karhun voisin kyllä hyvin näihin maisemiin ja tähän metsään kuvitella. Tähän paikkaan löysin maastokartan ja Google Mapsin avulla aika hyvin, vain yhdeltä väärin valitulta tieltä jouduin kääntymään takaisin. Kyttäläntieltä erkani juuri ennen Porin - Tampereen rataa Pajamäentie, joka päättyy maatilan pihapiiriin. Vähän ennen pihaa kääntyi oikealle vähän hankalan näköinen metsätie jota lähdin kuitenkin reippaasti (uhkarohkeasti, kuten tapanani on!) ajamaan. Tie vei pellonreunaan ja suulille, siellä oli hyvä kääntymispaikka. Joskus olen näillä

Unhoon jäänyt Unhola

Kuva
  Olen joskus kauan sitten lukenut Laila Hietamiehen (nyk Hirvisaari) romaanin Hylätyt talot autiot pihat ja vaikka en kirjasta enää mitään muistakaan, kirjan nimi tulee aina mieleeni kun osun jonkun autiotalon pihapiiriin. TV-sarjoissa käytetään nykyään usein sellaista tehokeinoa, että sarjan päähenkilö välähdyksenomaisesti näkee menneisyyden tapahtumia katsellessaan esim rikoksen tapahtumapaikkaa. No minä en ole mikään todellisen elämän meedio, mutta joskus tällaisissa paikoissa kuvittelen elämää jota siellä on vietetty ja ihan silmissäni näen ihmisten puuhailevan ja tekevän työtä esineillä, jotka he ovat jälkeensä jättäneet. Niin kävi nytkin täällä Kokemäen Unholassa, Luonnonperintösäätiön Satakunnan kohteessa numero 10.  Vasemmalla olevaan navettarakennukseen ja oikealla olevaan latoon pääsi kurkistamaan kun ovet eivät olleet lukossa. Mitä lienee isäntä / emäntä miettinyt kun on viimeisen lannan luonnin jälkeen laskenut lapion kädestään. Saunarakennus oli pihan perällä. Suulissa ol

Yksinpuhelua suon laidassa

Kuva
 Mökkikauden alkamisen takia on retkeily nyt jäänyt vähemmälle, mutta tiistaina jatkoin Luonnonperintösäätiön Satakunnan kohteiden bongausta. Useampi näistä luonnonsuojelumetsistä sijaitsee aika lähellä, Ulvilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä, joten suunnitelmani käydä kaikissa yhdessätoista tämän vuoden aikana saattaa hyvinkin onnistua. Maaliskuussa kävin Ulvilan Kullaalla Ahmauksenkorvessa mutta koska lunta oli silloin vielä paikoin aika paljon, jäi visiitti lyhyeksi. Nyt päätin ottaa toisen pinnan Luonnonperintösäätiö-projektissani ja käydä nykyisen kotikuntani Harjavallan alueella sijaitsevalla Porolansuolla. Ajomatka ei ollut pitkä mutta oikean reitin löytäminen taas kerran vähän haastavaa. Maastokartasta näki kyllä mille tielle olisi pitänyt kääntyä mutta kun tie näytti vievän suoraan maalaistalon pihaan, en ensin tohtinut sinne ajaa. Tien alussa oli kadun nimikyltti ja kun yksityistie- tai ajokieltomerkkiä ei näkynyt, pienen jahkailun ja mahdollisen toisen reitin etsinnän jälkee