Satumaassa

Vaikka muuton jäljiltä vielä puuttuvat verhot ikkunoista ja taulut seiniltä, oli aamun näkymä ikkunasta niin satumaisen kaunis että sisälle ei voinut jäädä. Ja muutenkin arkifilosofiani on samankaltainen kuin eräässä sarjakuvassa jossa naapurukset keskustelevat aidan yli ja toinen rouvista sanoo: Aioin aloittaa tänään kevätsiivouksen mutta sitten ajattelin että tuleehan noita keväitä. Siitä lähtien olen jonkun siivousprojektin odottaessa toteuttamistaan sanonut itselleni: Tuleehan noita keväitä!

No, se on eri asia kuinka paljon keväitä vielä minun ikäiselläni on tulossa, mutta filosofia pysyy. Joten nytkin heitin kameran, juomapullon ja kännykän reppuun ja pistin menoksi. Nykyisestä kotikaupungistani Harjavallasta on vain reilu kivenheitto Kokemäelle ja siellä ajattelin käydä Kolsin voimalaitoksella.

Aikaa kuitenkin kului aina välillä pysähdellessä, kuvatessa ja kävellessä, ja Pyhän Henrikin kappelia kuvatessani totesin: Nälkä. Pissahätä. Kamerasta akku loppumassa. Ei Kolsia tänään. Kuvia tuli kuitenkin mukavasti ja niin ovat kuin satumaailmasta.