O sole mio

Aurinkoa odotettiin. Säätiedotuksessa yhdeksi päiväksi luvattiin aurinkoa, ja aurinkoa saatiin. Yhdeksi päiväksi, ja kylmän tuulen kera mutta saatiin kuitenkin. Sellaisena päivänä on pakko päästä kameran kanssa ulos. Imuroida voi kun taas sataa aamusta iltaan. Eikä pölyjä kannata pyyhkiä aurinkoisena päivänä, minun mielestäni.

Mihinkään kauas en jaksanut tällä kertaa lähteä, joten kohteeksi otin yhden suosikeistani, Leineperin Ruukin ja Kaasmarkun. 

Maisema oikein hehkui matalalta paistavassa syysauringossa. 

Runsaiden sateiden jälkeen vettä oli joessa (Kullaanjoki, Kaasmarkunjoki, Harjunpäänjoki) runsaasti joten Ruukinkoskikin kuohui komeana ryöppynä.

Ruukin jälkeen ajoin Kaasmarkun Myllykoskelle. Myllylle vievän tienpätkän tienviittana on kaunis vanha VPK:n rakennus vuodelta 1898, kuten punaisen kukon kyltistä voi lukea.

Kaasmarkun Kyläyhdistyksen ylläpitämä, hienosti kunnostettu Keskinen mylly on hieno retkeilykohde. Myllykoskea ja sitä ennen olevaa Tehtaankoskea kiertää 1,8 km pitkä luontopolku, jota ei tällä kertaa päässyt korkean veden takia kokonaan kulkemaan. Myllyn pihassa on nuotiopaikka, katos, puucee, ja myllyyn pääsee yleensä kurkkaamaan sisällekin. Se toimii myös tilauksesta kokouspaikkana ja joella on myös telttasauna, joka ei kyllä luvalla sanoen ole mikään maiseman kaunistus. En viitsinyt mokomasta edes kuvaa ottaa.

Myllykoskesta on kannaksella erotettu myllyyn vettä vielä kanava ja kannaksella kulkee osa luontopolusta. Se on paikoin vaikeakulkuinen ja nyt veden ollessa korkealla on myös vesiesteitä joista ei kuivin jaloin selviä, joten koko lenkkiä en tällä kertaa kiertänyt.

Kaasmarkun kylänraitilla on paljon vanhoja, hyvin säilyneitä (säilytettyjä) rakennuksia. Minulle tämä tienoo on muistorikas, nämä ovat nimittäin äitini lapsuuden maisemia ja olen täällä lapsena itsekin aikaa viettänyt sukulaisten luona äidin lapsuudenkodissa. Vaikka olen silloin ollut reilusti alle kouluikäinen, tuttuuden tunne häilähtää usein mielen perukoilla kun tällä kylällä kuljen. Ja selkeitä, yksityiskohtaisia muistojakin on tallella.

Entisen kyläkaupan pihassa kasvaa vanha komea vaahtera ja kuvankäsittelyohjelmalla tuli vähän leikittyä.