Pysähdyksen paikka

Lauantaina Kaasmarkusta kotiinpäin ajellessani katselin, että sen verran vielä on päivänvaloa että Pitkäjärven sillalta voisi ottaa muutaman kuvan. Aina minua kuitenkin vanhat taloröttelöt ja autioituneet pihamaat vetävät siinä määrin  puoleensa etten ohiajaessani malta olla pysähtymättä muutaman kuvan saadakseni. Niin kävi nytkin. Pitkäjärventien varressa oli kauan sitten autioitunut pihapiiri, josta asuinrakennus oli jo hävinnyt ja jäljellä enää piharakennus ja (ilmeisesti) kivinavetan rauniot.

Navetan raunioilla kivien päällä kasvoi sammalta ja sammaleessa oli sateen jäljiltä ah niin ihania vesipisaroita joita kuvaan tarkentaessa meinasi mennä hermo. Jotain jäi kuitenkin muistikortille.

Pitkäjärvellekin vielä ehdin ennen auringonlaskua. 

Harjavallan ja Kokemäen raja kulkee keskellä Pitkäjärveä, missä tässä kohtaa matalan veden aikana on korkean kaislikon keskellä hädin tuskin kanootin mentävä väylä. Nyt samalla paikalla on laakea järvi.

Joku lintu on päässyt hengestään ja jäljellä ovat enää kauniit sulat ja höyhenet.

Viimeinen pysähdys ennen kotia: Vanhat ladot nojailevat toisiinsa Kettulantien varressa.