Jouluperinteitä

 Jouluun liittyviä, joka vuosi toistuvia tapoja = jouluperinteitä, on yhtä monenlaisia kuin on ihmisiäkin. Sekin on perinne että ei tee mitään jouluvalmisteluja, antaa joulun olla vain yksi pitkä vapaa muiden joukossa. Enkä nyt tarkoita pelkästään niitä, jotka eivät vietä joulua uskonnollisista syistä. On niitäkin, joita ei joulun vietto vain kiinnosta. Joulun voi viettää pubissa, aurinkorannalla, laskettelurinteessä, kylpylässä, yksin tai suuressa porukassa, pakkopullana (tai sitten ei) suvun parissa. Ns 'jouluihmiset' tuovat kuusen sisään jo joulukuun eka päivänä ja koko kolmeviikkoinen joulunalus on yhtä piparin, hyasintin ja glögin tuoksuista touhotusta salaisuuksineen ja lahjakätköineen. Näin varsinkin jos on lapsia / lastenlapsia.

Minun, yksin elävän, aaton jouluperinteisiin kuuluu nukkuminen pitkään aamulla, joulurauhan julistuksen katselu TV:stä tohveleissa ja pyjamassa, kinkun paistaminen (kypsyvän kinkun tuoksu tuo minulle joulun vaikken muuten juuri syökään sianlihaa), kierros lähiomaisten haudoilla Ulvilassa ja Porissa ja yksin vietetty ilta hyvän kirjan tai digiboxiin tallennetun elokuvan parissa.

Joulunaluspäivien perinteisiini, silloin kun muut kiertävät kauppoja joululahjaostoksilla, kuuluu lähteä kameran kanssa esim Yyteriin ja kävellä kaikessa rauhassa autiolla rannalla. Harvoin silloin näkee muita ihmisiä, ja kun näkee, ajattelen: Jaaha, toinen yksinäinen joulunviettäjä. / Joulusiivousta pakoon lähtenyt. / Periaatteellinen jouluhössötyksen vastustaja. / Jouluvalmistelunsa ajoissa tehnyt - voiko olla???

Viime joulun aaton aaton aattona lähdin taas tuttuun paikkaan, seurakseni sain vain varikset. Sää oli pilvinen, silloin tällöin tupsahti lumikuuro, pakkasta oli muutama aste. Oli kaunista ja rauhallista. Oikein jouluista.

Ja kuvia tuli otettua paljon.





Joulukuisen iltapäivän kauniita mattavärejä himmensi silloin tällöin päälle osunut lumisade. Pilvet vaihtoivat muotoaan ja värejään koko ajan, ja myös mereen ja jäähän osunut valo niiden mukana.




Kuura ja hento lumikerros koristeli rantavehnän ja muut kasvit. Joulukoristeita parhaasta päästä!






Meri oli jäätymässä ja muodosti kauniin näköisiä jäälauttoja, joiden välissä vesi heijasti valoa värejään vaihdellen.







Varikset ovat viisaita eläimiä (kuvassa oleva oli selvästi porukan pomo) ja tietävät että rannalla kulkijoita kannattaa tarkkailla. Minä murustelin niille kaksi eväskeksiäni ja sain palkinnoksi kintereillä seuraavan fanijoukon.














Pelkästään rannan jäämuodostelmia olisi voinut kuvata vaikka koko päivän. Ja paljon kyllä kuvasinkin.

Ja sitten kotiin konvehtirasian ja kirjan ääreen.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kummitusjahdissa Vuojoen kartanon kuusikujalla 24.11.2020

Uhrilähde ja orjapaasi

Honkain keskellä