Räpäskää
Nyt kun ikkunasta katselee ulos kevään - voi jo sanoa alkukesän - heleän vihreää maisemaa, voi näin turavllisen ajallisen välimatkan päästä hyvillä mielin muistella menneen kevään koleita ilmoja, takatalvea ja räntäsateita. Onneksi jonkun aikaa kestää ennenkuin näissä tunnelmissa ja säissä taas ollaan.
Ulos oli pakko kuitenkin lähteä sohvan nurkassa istumisen vastapainoksi. Ja valokuviahan voi ottaa säällä kuin säällä.
Nakkilan peltoteillä oli kelirikko pahimmillaan ja muutenkin maisema ankea: synkistelevien pilvien alla märän lumen kuvioimaa mustaa maata, vesilammikoita, kuraa. Ja räntää satoi koko päivän.
Hanhiparvet sinnittelivät pelloilla ruokaa etsien.
Nakkilan kirkon vaiheilla - ja vesitornin.
Kauas en viitsinyt ajella: Kaasmarkunjoen mutkia ja koskia katsastelin, niin kuin usein ennenkin.
Veden pärskeitä on aina hauska kuvata.
Yksinäinen kivi Ylisenpään pellolla. Tässä kuvassa vähän leikittelin kuvanmuokkausohjelmalla.
Ja räntää satoi....
Takaisinpäin ajoin Pitkäjärventien kautta. Metsätiellä ja ympäröivissä metsissä oli vielä täysi talvi vaikka huhtikuu oli jo pitkällä.
Kurkia näkyi siellä täällä pelloilla, ei kuitenkaan suurempia parvia, vain yksi tai kaksi kerrallaan.
Ja räntäsade sen kun yltyi.
Pitkäjärvellä pysähdyin ottamaan kuvia harmaasta maisemasta ja pienessä sulakohdassa ruokailevista joutsenista.
Ja sitten kotiin vaatteita ja kameraa kuivattelemaan.
Kommentit
Lähetä kommentti