Aina yhtä kaunis, aina yhtä kiinnostava

 Kun takamus on saatava ylös sohvasta ja vähän liikettä kroppaan, on paras pakata kamera ja juomapullo reppuun ja valittava sopiva kuvauskohde. Heinäkuussa ei sauvakävelyt oikein innosta, oli sää mikä tahansa. Tänä heinäkuisena iltapäivänä satoi, kun lähdin liikkeelle.



Näin rehevää on Pitkäjärvellä heinäkuussa.




Koko reissun ajan sadepilvet uhkailivat mutta eivät onneksi panneet uhkauksiaan toteen kuin pieninä ripsuina.


Leineperin ruukki on aina yhtä ihana käynti- ja kuvauskohde, joka säällä, jokaisena vuodenaikana.


Masuunia en aikaisemmin ollutkaan kuvannut lähemmin, sinne pääsee ihan vapaasti sisälle katselemaan.



 1600-luvulla paikalla oli Anolan kartanoon kuuluva vesisaha ja mylly. Masuuni on alunperin rakennettu vuonna 1787 mutta puurakenteet tuhoutuivat tulipalossa ja rakennettiin uudelleen vuonna 1826. Toiminta rautaruukkina loppui vuonna 1902. Pienimuotoista sahatoimintaa oli vielä sen jälkeenkin ja sepänpajakin siellä oli 1900-luvun alkupuolella. Lopullisesti masuunin toiminta loppui 1960-luvulla.(Wikipedia)













Kankipaja on kauniisti entisöity rakennus ja edelleen käytössä erilaisten tapahtumien yhteydessä.



Patoon on kuluneen kevään ja  kesän aikana rakennettu kalaportaat.







Masuunin ja kankipajan ympäristöstä ja rakennuksista löytyy paljon kiinnostavaa kuvattavaa.










Kuvausmatka jatkui vielä Kaasmarkunjokea alavirtaan. Niitä kuvia seuraavassa postauksessa.

















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kummitusjahdissa Vuojoen kartanon kuusikujalla 24.11.2020

Uhrilähde ja orjapaasi

Honkain keskellä